torstai 2. huhtikuuta 2015

Kuukauden teksti

Kuukauden teksti esittelee tuttuja ja tuntemattomia kirjoittajia.

Huhtikuun kuukauden tekstinä on Maria Saarisen runo Aino.

"Olen pian 30-vuotias tamperelainen käsityöläinen ja kirjoittaja. Olen kirjoittanut runoja yli puolet elämästäni ja proosaa kausittain vielä kauemmin. Haaveenani on saada vielä joskus runokokoelma julkaistuksi, mutta pöytälaatikosta löytyy myös pari romaanikäsikirjoitusta, joiden pariin palaan aina välillä. Runot tulevat aina sarjoissa, ja aiheet tulevat yleensä joko aika läheltä arkielämää tai sitten oman elämänkatsomuksen kautta muinaissuomalaisesta tarustosta. Aino on pieni "välipalapätkä", joka on pyörinyt mielessäni jo pitkään. "

Maria Saarinen on käynyt Viita-akatemian kolmivuotisen kirjoittajakoulun. 



Aino


Päästäjä nostaa saunapuhtaan nyytin syliin
äidin silmät kyyneliä, ei kivusta, ei onnesta
vaan vedentummasta lapsen silmissä.


I

Koivun oksalla pellavapää keinuu
laskee tähtiä

metsän latvojen syliin sulkeutuneet ovat kauempana.

Keinuu, laskee
kaste nurmelle
lempeä äiti tuvasta, pyytää lypsylle

silmäkulmassa aavistus:
hiukset solmiutuvat letille
käsi peittää hameen palkeenkielen

                      äiti leikkii ettei huomaa, toivottaa karjalle huomenen.



II

Veli tulee kylältä toisenlaisin askelin
kengät mutaa laahaten
rasvainen tukka silmillä

         pikkusisko tietää jo sanoja henkivän hajun
         näkee silmistä painavan asian.

Ei sentään taloa hävinnyt, ei karjaa
ei viljavaa maata, vaan
sisaren, joka vasta äsken yökaudet haaveili
laski tähtiä, leikki hameet risoiksi.


III

Koivikossa leuto tuuli
neito kerää oksia, hyräilee
silmissä pohjaton tumma järvi
äidin sanat silmien takana.

Kerää vehreitä oksia, kokoaa vastat
sitoo tarkasti -
                                   puiden takana liikahtaa.

Mies, neidon muistoja vanhempi
silmissään kiilto, käskee luokseen.

Kotipihassa vastat kirpoavat kädestä
myrskyaalto poskipäille.


IV

Iltarusko unohtaa päivän tuulet
neito ei sanoja, ei tuiketta katseessa
ei äidin iloa naimakaupoista.

Askeleet vievät rantaan, vesi vilpoisaa
kuparinväriset kivet sileitä astua

laskee tähdet vielä kerran

                        Pohjannaulan kohdalla vesi jo silmissä.


-Maria Saarinen 31.3.2015



Lähetä oma ehdotuksesi Kuukauden tekstiksi osoitteeseen viitapiiri(at)gmail.com